Eilen käytiin Peten ja parin muun Unkarilaisen kanssa vetämässä jäähyväiskebabit ja muutamat oluet tuolla keskustassa. Mellakoita ei ollut lainkaan vaikka ihmisiä oli kadut täynnä. Oli myös varsin eeppinen hetki ku kesken kaljoittelun koko kaupunki hiljeni ja alkoi laulamaan Turkin kansallislaulua. Odotin että sen jälkeen ois alkanu kyynekaasujen heittely ja aseilla ampuminen mutta minkäänlaista väkivaltamellakointia en nähnyt. Meininkin oli enemmän semmonen festari-tyylinen. Porukka telttaili ulkona ja potki palloa ja jotain Pasila-tyylisiä "Itken"-kylttejä oli kans muutamalla esillä.
Näin se 10 kuukautta vierähti ja asenne Turkkia kohtaan ainakin on muuttunut positiivisempaan suuntaan. Varmaan kestää jonkin aikaa ennen kuin tajuaa että tää vaihtoaika on ohi. Nyt on vielä vähän semmonen epätodellinen olo ettei tässä mitään järkevää saa ajateltua. Kai se pitää nyt vaan pakata loppuun ja pelata vähän Heroesia. Ehkä joutuu mättöleivänkin vielä vetämään ennenkuin pääsee nauttimaan Suomen einesleivistä. Jotka maksaa enemmän. Ja maistuu pallihieltä. Tätä safkaa tulee kyllä ikävä...
Se olis nyt niinku sit siinä. Nyt nokka kohti Hollantia ja siitä sitten Suomeen. Kiitos ja hei hei.